Millainen toimintamalli tukee julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä vesiekosysteemitiedon tuottamisessa ja hyödyntämisessä? Miten julkisen sektorin keräämä ympäristötieto saadaan yritysten palvelutuotannon käyttöön? Millaisia uusia ympäristötiedosta kumpuavia liiketoimintamahdollisuuksia löydetään palvelumuotoilun avulla? Miten aktivoida kansalaisia osallistumaan ympäristötiedon tuottamiseen?
Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan Tekesin Vesi-ohjelmaan kuuluvassa VETCombo -hankkeessa. Projektin tavoitteena on tutkia, kehittää ja hyödyntää käyttäjälähtöisiä palvelujärjestelmiä, jotka rakentuvat vesiekosysteemistä saatavan tiedon monipuoliseen keräämiseen, käyttöön ja kaupallistamiseen. Tiedon kaupallistamisessa hyödynnetään palvelumuotoilun menetelmiä.
VET Combo -hankkeessa:
VETCombo –hanke on alkanut elokuun alussa 2011 ja kestää vuoden 2013 loppuun. Hankkeen tutkimusosapuolina ovat Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos, Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitos sekä Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun ja Vaasan yliopiston yhteinen erillislaitos Länsi-Suomen muotoilukeskus Muova.
Muovan osaprojekti keskittyy käyttäjälähtöiseen näkökulmaan vesiekosysteemitietoon perustuvan palvelujärjestelmän kehittämisessä. Muovan osaprojekti on jaettu kahteen päätavoitteeseen. Ensimmäisenä tavoitteena on kuvata nykyistä vesiekosysteemitietoon liittyvää palvelujärjestelmää sekä visioida ja visualisoida tulevaisuuden palvelujärjestelmää.
Toinen päätavoite sisältää palvelutuotannon pilotoinnin sekä yrityssektorin että kuluttajasektorin näkökulmasta. Yrityssektorin pilotoinnissa case-yrityksille luodaan palvelumuotoilun menetelmiä käyttäen kokonaisvaltaiseen käyttäjäkokemukseen perustuvia palvelukonsepteja. Kuluttajasektorin pilotoinnissa luodaan kuluttajatutkimuksen tulosten pohjalta käyttäjille hyödyllisiä ja houkuttelevia palvelukonsepteja liittyen vesiekosysteemitiedon tuottamiseen ja käyttämiseen.
Helsingin yliopiston osaprojekti keskittyy julkisen sektorin palvelutuotannon ja tietopalveluiden kehittämiseen. Tavoitteena on tehostaa vesistöjen tutkimusta, tila-arviointia ja seurantoja kehittämällä mittaustiedon tarkkuutta sekä yhdistämällä erilaisia aineistoja ja mittausmenetelmiä. Sensori- ja mittausteknologia kehittyvät ja automaattiset mittausasemat järvillä yleistyvät. Tarvitaan toimintaohjeita mittaussensoreiden tuottaman aineiston laadun ja oikeellisuuden varmistamiseksi.
Osaprojektin kolme päätehtävää ovat Vesijärven ja Vanajaveden automaattisten vedenlaadun mittausasemien vertailunäytteenotto ja kalibrointi, mittaustiedon lisääminen paikalliseen tietokantaan, sekä laatukäsikirjan laatiminen vedenlaadun automaattimittauksille. Laatukäsikirjojen avulla lisääntyvien automaattiasemien tuottama aineisto saadaan vastaamaan vesistöjen tila-arvioinnin ja seurannan vaatimaa tarkkuutta. Tutkimalla miten eri tietolähteitä voidaan käyttää toisiaan tukevasti, voidaan myös kehittää uusia kustannustehokkaita menetelmiä ympäristön seurantaan.
Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) osaprojekti keskittyy kansallisten tietovarantojen kehittämiseen ja avaamiseen. Tavoitteena on kehittää laatuvarmistettuja vedenlaadun kaukokartoitustuotteita sekä menetelmiä, joilla tieto saadaan automaattisesti ja nopeasti yritysten käyttöön. Kaukokartoitustuotteiden laadunvarmistuksessa hyödynnetään reaaliaikaista tietoa automaattisilta mittausasemilta. Tämän lisäksi hankkeessa määritetään myös yrityssektorin tarpeita kansallisia tietovarantoja kohtaan.
Osahanke koostuu kolmestä päätehtävästä:
Jyväskylän yliopiston osaprojekti keskittyy yhteisen alustan rakentamiseen vesiekosysteemitiedon tallentamista, dokumentointia, hakuja ja jakamista varten yhdistämällä kolme erillistä paikallista tietojärjestelmää yleiskäyttöisen rajapinnan avulla. Yhteinen alusta mahdollistaa tiedon jakamisen sekä yrityksille, yksityisille kansalaisille että tutkijoille. Jyväskylän yliopisto osallistuu myös aktiivisesti automaattiasemien mittatiedon laadunvarmistuksen kehittämiseen.
Osahankkeen päätehtävät ovat yhteiskäyttöisen standardoituihin rajapintoihin perustuvan alustan rakentaminen, yleiskäyttöisen ja dokumentoidun rajapintamallin kehittäminen, kansallisten tietovarantojen käytön tehostaminen ja tietokantojen yhteiskäyttöliittymän rakentaminen erityisesti tutkimuksen tarpeisiin.
Motivation for participating in volunteer activities: Hooking citizens into water quality monitoring
Konferenssiesitys vesistömittauksen motiiveista ja keinoista innostaa erilaisia käyttäjäryhmiä vapaaehtoistoimintaan: Sanna Peltonen, Tommi Siljamäki ja Miia Lammi (2013). 9th International Conference on Environmental, Cultural, Economic and Social Sustainability. Hiroshima, Japan, 23-25 January 2013
Linkki youtube-videoon: http://www.youtube.com/watch?v=3KqBxsUWESQ
Kuluttajatutkimus vesistöistä saatavan tiedon tuottamisesta ja hyödyntämisestä
Vesistöistä saatavan tiedon kerääminen on ollut pitkälti julkisten organisaatioiden varassa. Vähenevät resurssit kuitenkin vaativat etsimään uudenlaisia tapoja tuottaa vesistötietoa. Eräänä ratkaisuna on esitetty kansalaisten vapaaehtoistyön ja kansalaishavainnoinnin organisoimista ja hyödyntämistä nykyistä tehokkaammin. Jotta vapaaehtoisuuteen perustuva toiminta voisi tulevaisuudessa olla osa vesistöistä saatavaan tietoon nojaavaa palvelujärjestelmää, tarvitaan lisää ymmärrystä siitä, mikä ihmisiä vapaaehtoiseen vesistötoimintaan motivoi, millaisia kokemuksia heillä toiminnasta on ja millaiset tekijät estävät heidän osallistumistaan toimintaan. Näitä teemoja valotetaan tässä raportissa VETCombo-hankkeessa toteutetun kuluttajakyselyn tulosten kautta.
Opiskelijoiden toteuttama kansainvälinen benchmarking palvelujärjestelmistä
VETCombo-hankkeessa tehtiin syksyllä 2011 yhteistyötä Vaasan yliopiston markkinoinnin laitoksen kansainvälisille vaihto-opiskelijoille tarjoaman Nordic Perspectives on Marketing –opintojakson kanssa. Opiskelijoiden tehtävänä oli toteuttaa kansainvälinen benchmarkkaus hyvin toimivista palvelujärjestelmistä sekä soveltaa saamaansa ymmärrystä vesiekosysteemitietoon pohjautuvaan suomalaiseen palvelujärjestelmään. Opiskelijat esittivät benchmarkkauksensa tulokset 9.12.2V011 Vaasan yliopistolla järjestetyssä kaikille vesialasta kiinnostuneille avoimessa Water-i-business -seminaarissa.
Yritysten tarpeet julkisia ympäristötietovarantoja kohtaan ja niiden huomioiminen
Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa yritysten tarpeita ja heidän näkemiä mahdollisuuksia julkiseen ympäristötietoon perustuvalle liiketoiminnalle. Kyselytutkimuksen lähtökohtana oli SYKEn tarjoamat tietovarannot, mutta tuloksia voidaan yleistää myös muihin ympäristöalan julkisiin organisaatioihin. Tutkimuksen toisessa vaiheessa yrityskyselyn tulokset esiteltiin ja niistä keskusteltiin SYKEn asiantuntijoiden kanssa.
Muovan osaprojektin vastuullisena johtajana toimii FM kehittämispäällikkö Miia Lammi
etunimi.sukunimi@muova.fi
Tutkijat: Sanna Peltonen ja Tommi Siljamäki
Helsingin yliopiston osaprojektin vastuullisena johtajana toimii prof. Timo Kairesalo
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Tutkijat: Mirva Ketola ja Kirsi Vakkilainen
Helsingin yliopiston osaprojektin toiminnasta Lammilla vastaa prof. Lauri Arvola
etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Tutkijat: Tiina Tulonen
Jyväskylän yliopiston osaprojektin toiminnasta vastaa prof. Juha Karjalainen
etunimi.sukunimi@jyu.fi
SYKEn osaprojektin vastuullisena johtana toimii yksikön päällikkö Yrjö Sucksdorff
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Projektipäällikkö
miia.lammi@muova.fi
+358 50 408 4969
VAMKin Muotoilukeskus Muova © 2021